Työelämäfoorumi Tampereen Tammelan stadionille; Kansallinen työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2035
Hyvä työelämä syntyy yhteistyöstä, jatkuvasta oppimisesta ja rohkeudesta uudistua - Elinvoimakeskus
Huolehdimme jokaisen arkielämään vaikuttavista asioista, kuten teiden rakentamisesta ja niiden kunnosta, ympäristön tilasta ja suojelusta sekä tuemme yrityksiä niiden kehittymisessä. Olemme merkittäviä alueidemme kehittäjiä ja EU-rahoituksen myöntäjiä.
Hyvä työelämä syntyy yhteistyöstä, jatkuvasta oppimisesta ja rohkeudesta uudistua
Työelämäfoorumi saapui Tampereen Tammelan stadionille 9.9.2026 kooten yhteen työelämän kehittäjiä, yrityksiä, koulutusorganisaatioita ja julkisen sektorin toimijoita keskustelemaan suomalaisen työelämän tulevaisuudesta. Päivän yhteinen viesti oli selvä: työelämän kehittäminen ei synny yksittäisillä päätöksillä vaan yhteistyöllä, oppimisella ja rohkeudella uudistua. Hyvä työelämä ei ole rakettitiedettä, vaan konkreettisia johdonmukaisia tekoja.
Tilaisuuden avannut Mika Sievi-Korte Sisä-Suomen elinvoimakeskuksesta korosti yhteistyön merkitystä työelämän kehittämisessä.
- Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla on vahva yhdessä tekemisen kulttuuri, jonka avulla voimme löytää konkreettisia ratkaisuja työelämän haasteisiin, kertoi Sievi-Korte.
Sievi-Korte painotti, että alueellisen työelämäfoorumin tarkoituksena ei ole tuottaa uusia strategiapapereita, vaan löytää käytännön toimintamalleja, jotka voidaan viedä työpaikoille asti.
Työ- ja elinkeinoministeriön Antti Närhinen esitteli kesällä julkaistua kansallista työelämän kehittämisstrategiaa vuoteen 2035. Strategian lähtökohtana on näkemys, jonka mukaan Suomen kasvu rakentuu ihmisten ideoista, rohkeudesta uudistua ja yhteistyöstä.
Närhisen mukaan työelämän kehittämisen ytimessä ovat kolme toisiaan vahvistavaa tavoitetta: tuottavuus, osaaminen ja työhyvinvointi. Hän muistutti, että kestäviä tuloksia ei saavuteta kehittämällä vain yhtä näistä osa-alueista.
Ekonomisti Elina Pylkkänen toi keskusteluun talouden ja työmarkkinoiden näkökulman. Suomen työelämähaaste on tällä hetkellä korkea työttömyys ja heikko työvoiman kysyntä.
Pylkkänen muistutti, ettei työllisyyttä voida parantaa pelkästään lisäämällä työnhakua tai kannustimia työn vastaanottamiseen, jos avoimia työpaikkoja ei synny riittävästi. Lisäksi työelämän muutokset ja teknologinen kehitys edellyttävät uuden osaamisen hankkimista koko työuran ajan.
JIS-Automation Oy:n HR-johtaja Kirsi Sundstedt puhui rohkeasta yrityskulttuurista kasvun mahdollistajana.
- Yrityskulttuuri näkyy juuri silloin, kun kukaan ei ole katsomassa, totesi Sundstedt.
Sundstedt korosti, että kulttuuria voidaan ja pitää johtaa. Organisaation johto ei voi jättää kulttuurin muotoutumista sattuman varaan, sillä kulttuuri vaikuttaa ratkaisevasti työntekijöiden sitoutumiseen, innovointikykyyn ja yrityksen kilpailukykyyn. Hänen viestinsä kiteytyi rohkeuteen tehdä päätöksiä, vastuuttamiseen, avoimeen vuorovaikutukseen ja siihen, ettei yrityksen arvoista tingitä vaikeinakaan aikoina.
Sera Palttala-Usher , Seran Puhtautta ja Palvelua Oy:n toimitusjohtaja, nosti esiin monimuotoisuuden liiketoiminnallisena vahvuutena. Hänen mukaansa yritysten pitäisi nähdä ihmisissä ensisijaisesti heidän potentiaalinsa eikä puutteensa.
Palttala-Usherin mukaan erilaisuus muuttuu voimavaraksi silloin, kun yhteinen suunta on selkeä ja työyhteisössä osataan johtaa monimuotoisuutta. Hän kannusti työyhteisöjä ennakkoluulottomuuteen, uteliaisuuteen ja turvallisen ilmapiirin rakentamiseen.
Tampereen Ilves2-joukkueen päävalmentaja Pasi Tuutti piti vaikuttavan puheenvuoron voittavasta joukkuekulttuurista. Mikään ryhmä ei menesty, jos yksilöt ovat kiinnostuneita vain henkilökohtaisesta menestyksestään. Töitä on tehtävä koko joukkueen eteen.
Suomen tulevaisuuden menestys rakentuu osaamisen, rohkeuden ja yhteistyön varaan. Teknologia, monimuotoisuus ja jatkuva oppiminen tarjoavat mahdollisuuksia, mutta niiden hyödyntäminen vaatii työpaikoilta aktiivista kehittämistä ja uudenlaista johtamista.
Työelämän tarinaa ei kirjoita yksi organisaatio tai yksi strategia, vaan kaikki ne ihmiset, jotka työpaikoilla tekevät muutoksen käytännössä todeksi.
Tilaisuuden päätteeksi Sanna Kulmala ja Kirsi Rajahalme esittelivät Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen työelämän kehittämisen verkostotyötä Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Tavoitteena on koota alueen toimijat jakamaan hyviä käytäntöjä, kehittämään uusia ratkaisuja ja viemään kansallisen työelämästrategian tavoitteita käytäntöön.
Työn murros ja työelämän epävarmuus sekä
Tarkoituksena on rakentaa alueelle pysyvä yhteistyömalli, joka tukee työpaikkojen uudistumista ja kilpailukykyä. Ota yhteyttä, jos teema kiinnostaa!
Tapahtuman järjestivät Parempi työelämä! -koordinaatiohanke, TYÖ2030-ohjelma, Sisä-Suomen elinvoimakeskus, Pirkanmaan Yrittäjät sekä Tampereen kauppakamari.