Helsingin kaupunginhallitus antaa lausunnon Lentoradan yleissuunnitelmasta Lentorata Oy:lle, Helsingissä; kustannusarvio noin 2,9 mrd €, BCR 0,25–0,27
Lausunto Lentorata Oy:lle Lentoradan yleissuunnitelmasta – Kaupunginhallitus | Päätökset | Helsingin kaupunki
Lausuntopyyntö, yleissuunnitelma, Lentorata, Lentorata Oy Lausunto Lentorata Oy:lle Lentoradan yleissuunnitelmasta Päätösehdotus Helsingin kaupunginhallitus antaa Lentorata Oy:lle Lentoradan yleissuunnitelmasta seuraavan lausunnon: Hankkeen tavoite ja merkitys Helsingin kaupunki pitää Lentoradan strategisia tavoitteita kannatettavina. Hanke tukee MAL 2023 -suunnitelman tavoitetta vahvistaa Helsingin seudun valtakunnallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä. Jos hanke myöhemmin päätetään rakentaa, se tulee edellyttämään merkittäviä taloudellisia panostuksia sekä valtiolta että osallistuvilta kunnilta. Yleissuunnitelmavaiheen mukainen hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 2,9 miljardia euroa ja yhteiskuntataloudellista kannattavuutta kuvaava hyöty-kustannussuhde 0,25–0,27. Koska rakentamisen rahoitusmalli ja osallistuvien kuntien mahdolliset rahoitusosuudet ovat vielä avoimia, tulee hankkeen kustannusten hallintaan sekä hankkeen yhteiskuntataloudellisen vaikuttavuuden edelleen parantamiseen kiinnittää erityistä huomiota jatkosuunnittelussa. Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että hankkeen jatkosuunnittelun ja mahdollista rakentamispäätöstä koskevan valmistelun yhteydessä esitetään täsmällinen rahoitusmalli sekä arvioidaan myös hankkeen kuntataloudelliset vaikutukset, vaikutukset osallistuvien kuntien investointikykyyn ja suhde muihin Helsingin seudun liikenne- ja kaupunkiympäristöinvestointeihin Yleissuunnitelmassa esitetty ratkaisu on Helsingin kaupungin näkökulmasta kannatettava. Suunnitelmaratkaisu toteuttaa sekä valtakunnallisen että seudullisen (ns. MAL-suunnitelma) liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden toteutumista Helsingin alueella. Helsingin seudun MAL 2023 -suunnitelmassa todetaan mm. että ”valmistaudutaan hankeyhtiöiden suuriin ratahankkeisiin Turun Tunnin junaan, Lentorataan, Suomirataan ja Itärataan”. Yleiskaavat Yleissuunnitelman mukaisen ratalinjauksen kohdalla on pääosin voimassa Yleiskaava 2016, jossa lentorata on osoitettu merkinnällä Rautatie asemineen. Kaavamääräyksen mukaan radan sijainti on ohjeellinen. Ilmalan ratapihan alueella Yleiskaava 2016 on kumottu ja tältä osin voimassa on Yleiskaava 2002, jossa ratalinjaus kulkee liikennealueella. Yleiskaavaan osana ovat oikeusvaikutteiset Kulttuuriympäristöt sekä Kaupunkiluonto-teemakartat, joiden merkinnät tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Lisäksi ratalinjauksen kohdalla on voimassa Maanalainen yleiskaava 2021, johon Lentorata on osoitettu merkinnällä Ohjeellinen suunniteltu liikennetunneli. Hankealue sijoittuu eteläpäässä osin myös Keski-Pasilan osayleiskaavan (2006) alueelle. Ratalinjaus sijoittuu kaavan liikennealueille. Suunnitelma on yleiskaavojen mukainen. Lentoradan maanalaisella osuudella Yleiskaava 2016 osoittaa maan pinnalle asuntovaltaista aluetta sekä viher- ja virkistysaluetta. Pasilan ja Ilmalan alueella ratalinjauksen suuntaisena kulkee nopean pyöräliikenteen baanaverkon yhteys. Lentoradalla voi olla vaikutuksia alueiden käyttöön ratayhteyden maanpäällisten tilavarausten ja liikenneyhteyksien, rakentamisvaiheen lisääntyvän liikenteen sekä käyttövaiheen runkomelun kautta. Jatkosuunnittelussa on varmistettava myös yleiskaavan mukaisen baanayhteyden säilyminen. Jatkosuunnittelussa tulee varmistaa Helsingin maanalaisessa yleiskaavassa esitetyn Tallinnan raskaan raideliikenteen tunnelin linjauksen yhteensovitus. Asemakaavat Lentorata on valtakunnallisesti merkittävä liikennehanke, jonka toteuttaminen edellyttää huolellista yhteensovittamista Helsingin nykyisen ja tulevan maankäytön kanssa. Yleissuunnitelman perusteella hanke edellyttää asemakaavojen muuttamista sekä uuden maanalaisen asemakaavan laatimista. Niiltä osin kuin yleissuunnitelma on voimassa olevien asemakaavojen vastainen Helsingin kaupungin asemakaavoitus puoltaa suunnitelmaa. Kaavoituksen tavoitteena on sovittaa yhteen hankkeen toteuttamisen edellyttämät tilavaraukset sekä kaupungin maankäytön kehittämistavoitteet. Erityistä huomiota tulee kiinnittää maanpäällisten rakenteiden, kuten huolto- ja pelastusyhteyksien, ilmanvaihtorakenteiden sekä muiden teknisten rakennelmien sijoittamiseen ja toteutustapaan siten, että ne soveltuvat ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja maisemaan sekä aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa alueiden nykyiselle ja tulevalle käytölle. Maanpäälliset rakenteet tulee suunnitella ja toteuttaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoisina sekä ympäristöönsä huolellisesti sovitettuina. Suunnittelun jatkaminen tiiviissä yhteistyössä kaupungin kanssa on tärkeää, jotta hankkeen toteuttaminen voidaan sovittaa yhteen Helsingin kaupungin maankäytön tavoitteiden kanssa. Lentoradalle laadittavilla maanpäällisillä ja maanalaisilla asemakaavoilla ja niiden määräyksillä varmistetaan, että lentoradasta ei aiheudu sellaisia vaikutuksia, jotka estäisivät tai merkittävästi rajoittaisivat maanpäällisten alueiden käyttöä yleiskaavassa osoitettuun tarkoitukseen. Tällä lausunnolla ei oteta kantaa suunnitteluratkaisujen lopulliseen hyväksyttävyyteen, vaan niitä arvioidaan asemakaavaprosessien ja hankkeen jatkosuunnittelun edetessä Pohjarakentaminen, kaivannot ja pohjavesi Yleissuunnitelma on pohjarakentamisen osalta hyvin karkeatasoinen. Piirustusaineistoista ei käy ilmi toteutustapoja, eikä leikkauksia ole tehty vaikeimmin pohjarakennettavilta kohdilta. Periaatetasoisia geoteknisiä leikkauksia ei aineistossa ole. Selostuksessa mainitaan kaivantojen toteutustapoja yleispiirteisesti. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että esimerkiksi kaivantojen vesitiiviys voi toteutua. Pohjarakennussuunnittelijoiden pätevyyden tulee hankkeen kaikissa vaiheissa vastata kaivantojen vaativuutta. Kaivantosuunnitelmat tulee hyväksyttää Maa- ja kallioperäyksikössä. Myös kaupungin rakenteiden, kuten taitorakenteiden tai baanalinjausten, siirtämisen tai muokkaamisen geotekniset ratkaisut tulee hyväksyttää Maa- ja kallioperäyksikössä. Pasilan suuaukon kaivanto on vaativuusluokitukseltaan erittäin vaativa ja alueen pohja- ja orsiveden hallinta on tärkeää. Jatkosuunnittelussa tulee tarkentaa pohjaveden hallintaa ja huomioida mahdollisesti pilaantuneet pohja- ja orsivedet. Kaivannon läheisyydessä sijaitsee nykyisen ratapiha-alueen alla vanha kaatopaikka. Kaatopaikasta ei ole mainintaa yleissuunnitelman tunnistettujen merkittävien pilaantuneen maan riskikohteiden taulukossa. Kaivannon tuentatavan valinta ja kaivannon tiiviys ovat oleellisia edellä mainituista syistä. Kaivantojen A4 ja K4 vesitiiviys on erityisen tärkeää Pasilan suuaukon kaivannon lisäksi. Kuilu K2 sijaitsee D400 maakaasuputken käyttöoikeusrajoitusalueella, ja tämä on otettava huomioon suunnittelussa. Lisäksi välittömässä läheisyydessä on lasten päiväkoti. Meluvaikutukset Runkomelu Lentoradan yleissuunnitelmavaiheessa on laadittu junaliikenteen tärinä- ja runkomeluselvitys, jossa on tarkennettu aikaisemman selvityksen runkomelutarkasteluja ja vaimennustarpeita. Lisäksi esitetään periaatetasolla tekniset ratkaisut, joilla Lentoradan liikenteestä aiheutuva runkomelu on tarkoitus saada vaimennettua mm. asuinrakennuksissa suositusarvon tasolle. Runkomeluvaikutukset ja vaimennustarpeet Selvityksen lähestymistapa, jossa runkomeluvaikutusten ja vaimennustarpeiden arvioinnissa on huomioitu sekä kohtaavien junien että rakennusten perustamisen kannalta pahin mahdollinen tilanne, on hyvä. Ilman riittävää ja toimivaa runkomelun vaimennusta suositusarvotaso ylittyisi Helsingissä yli tuhannessa rakennuksessa ja altistuvia asukkaita olisi reilusti yli 9 000, mikä olisi valtaosa Lentoradan kokonaisaltistujien määrästä. Vaimennustarpeet, joilla kaikissa rakennuksissa saavutettaisiin runkomelun suositusarvot, ovat pääosin huomattavan suuria ja laaja-alaisia. Alustava arvio suurimmasta runkomelun vaimennustarpeesta yleissuunnitelmavaiheen mallinnuksessa on yli 20 dB. Helsingissä vaimennustarpeet ovat lähes kauttaaltaan suurimmissa luokissa 15–21 dB. Yleissuunnitelman mukaan sepelinalusmatot ovat Suomessa käytetyimpiä vaimennusratkaisuja ja tämänhetkisen tiedon perusteella myös Lentoradalla tarkoituksenmukaisin vaimennusratkaisu. Myös yleissuunnitelman kustannusarviot perustuvat pohjainpölkkyihin ja sepelinalusmattoihin. Helsingin kaupunki korostaa, että riittävien vaimennustasojen saavuttaminen esitetyllä ratkaisulla ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, eikä yleissuunnitelmavaiheessa ole vielä riittävällä varmuudella osoitettu torjuntaratkaisujen toimivuutta. Epävarmuus tulee esiin myös runkomelumallinnusta varten tehdyissä lähtötietomittauksissa. Mitattujen kohteiden perusteella sepelinalusmatoilla saavutettava lisäyshäviö eli runkomelun vaimennus jäi tavoitevaimennuksista. Myös muistutuksissa korostetaan vaimennusmattojen tehoon liittyvän huomattavaa epävarmuutta. Runkomeluvaikutusten arviointia ja haittojen lieventämistoimia tulee edelleen tarkentaa jatkosuunnittelussa. Esimerkiksi mallinnusten lähtötietoja tulee tarkentaa, selvittää eri vaimennusratkaisujen vaikutuksia mittauksin, mallinnuksin ja vertailuin referenssikohteisiin sekä täsmentää maanperää, maankäyttöä ja rakennuskantaa koskevia tietoja. Tarvittavat torjuntatoimenpiteet ja niillä saavutettavat vaimennukset tulee kyetä arvioimaan riittävän luotettavasti, jotta runkomelun hallinnan onnistuminen varmistuu etukäteen. Muistutuksissakin nostetaan esiin se, että runkomeluvaikutusten arvioinnissa tulee myös arvioida epävarmuuksia, kertoa millaisilla marginaaleilla arviointia on tehty ja miten arvioinnissa on huomioitu mm. radan ja kaluston kuluminen siten, että suunnittelut vaimennusratkaisut ovat riittäviä myös pitkällä aikavälillä. Runkomelun suositusarvot Junaliikenteestä maaperän kautta rakennuksen perustukseen ja runkorakenteeseen siirtyvä runkoääni voi olla häiritsevää ja se voi aiheuttaa terveys- ja viihtyisyyshaittoja. Runkomelu ja sen torjuntaa tulee siksi ottaa huomioon suunniteltaessa ja rakennettaessa uutta rataa. Yleissuunnitelmassa runkomelun tunnuslukuna ja haitan arvioinnin kriteerinä käytetään nyt alkuperäisestä YVA-vaiheen arviointiselostuksesta poiketen vakiintuneesti käytössä olevia VTT:n suosituksen ja ääniympäristöasetuksen ohjeen mukaisia suositus-
...